170 lines
8.7 KiB
Plaintext
170 lines
8.7 KiB
Plaintext
\documentclass[a4paper,12pt]{artikel3}
|
|
\usepackage[T1]{fontenc}
|
|
\usepackage{amsmath}
|
|
\usepackage{amssymb}
|
|
\usepackage[latin1]{inputenc}
|
|
\usepackage[finnish]{babel}
|
|
\usepackage{times}
|
|
%\def\zigzag{ZigZag}
|
|
%\def\zigzag{{\fontfamily{yinit}\fontencoding{U}\fontsize{5}{7pt}\selectfont Z}
|
|
%{\huge i}{\fontfamily{yinit}\fontencoding{U}\fontsize{5}{7pt}\selectfont G}
|
|
%{\huge}{\fontfamily{cmr}\fontencoding{OMS}\fontsize{30}{30pt}\selectfont Z}
|
|
%{\large$\displaystyle \alpha$\Huge\bf\selectfont$\gamma$}}
|
|
%\def\gzigzag{{\it \Huge G}\zigzag}
|
|
\def\zigzag{ZigZag}
|
|
\def\gzigzag{G\zigzag}
|
|
\def\url#1{\texttt{#1}}
|
|
\pagestyle{empty}
|
|
\begin{document}
|
|
{\hfill{}{\Huge Projektisuunnitelma}\hfill{}}
|
|
\vspace{1.2cm}
|
|
|
|
\gzigzag"-projekti tutkii ja soveltaa käytäntöön nykyistä edistyneempiä
|
|
tiedonhallintamenetelmiä käyttäen pohjana Ted Nelsonin \zigzag"- ja
|
|
Xanadu"-malleja. Lähtökohtana on, että nykyiset
|
|
tiedonhallintamenetelmät ovat riittämättömiä vastaamaan tulevaisuuden
|
|
haasteisiin. Ryhmän olennaisia tutkimusalueita ovat käyttöliittymät ja
|
|
informaation varastointi hyperrakenteisiin, sekä näiden tutkimusten
|
|
tulosten soveltaminen käytäntöön.
|
|
|
|
Suurten tietomäärien hallinta on nykyjärjestelmillä hyvin hankalaa,
|
|
koska tiedostojärjestelmässä ainut tiedostojen välinen tieto on
|
|
hakemistorakenne. Hakemistorakenne on hierarkia, eikä siksi sovellu
|
|
kuin yksinkertaiseen kategorioihin jakamiseen. HTML:ssä hakemistorakenteen
|
|
puutteita on korjattu linkeillä, jotka on varastoitu tiedoston sisälle.
|
|
Nämä linkit ovat yksisuuntaisia ja rikkoutuvat helposti.
|
|
|
|
Tietokannat ovat paljon tiedostojärjestelmiä edistyneempi tapa hallita
|
|
tietoa. Ne ovat kuitenkin kovin jäykkiä järjestelmiä: tietokanta
|
|
suunnitellaan yleensä yksittäisen sovelluksen käyttöön, eikä sovellu
|
|
yleisen tiedon varastointiin; tietokantajärjestelmät eivät tarjoa sen
|
|
enempää mahdollisuuksia tietokantojen väliseen linkitykseen kuin
|
|
tiedostojärjestelmät; ja tietokantoihin on harvoin pääsyä ulkopuolelta
|
|
--- usein ainoastaan WWW-käyttöliittymä on saatavilla. Tietokantojen
|
|
merkittävimmät edut tiedostojärjestelmiin nähden ovat mahdollisuudet
|
|
tiedon tehokkaaseen hakuun ja tietojen välisten suhteiden tallennukseen,
|
|
mutta ne eivät ole tarpeeksi joustavia yleiseen tiedonhallintaan.
|
|
|
|
Projektin päätavoitteena on luoda \gzigzag"-ohjelmisto, jonka
|
|
päälle voidaan helposti rakentaa tiedon esitys"-, haku"- ja
|
|
käyttöominaisuuksiltaan nykyistä parempia ohjelmia. Ohjelmiston pohjana
|
|
on \zigzag"-rakenne, joka koostuu soluista ja eri ulottuvuuksia pitkin
|
|
tehdyistä kytkennöistä. Rakenteessa tieto on soluissa, joista
|
|
kukin sisältää paljon pienemmän osan tiedosta kuin nykyiset tiedostot;
|
|
yksi solu sisältää suunnilleen saman verran tietoa kuin
|
|
taulukkolaskennan solu.
|
|
%Toisin kuin taulukkolaskennassa, kyseessä ei ole kaksiulotteinen soluhila
|
|
%vaan moniulotteinen soluavaruus, jossa sama informaatio voi olla kytkettynä
|
|
%eri dokumentteihin eri ulottuvuuksia pitkin.
|
|
Toisin kuin taulukkolaskennassa, solut on kytketty toisiinsa moniulotteisessa,
|
|
joustavassa rakenteessa, jossa jokainen solu voi olla kytkettynä mihin tahansa
|
|
soluihin. Rakenteen ulottuvuuksilla voi olla eri merkityksiä,
|
|
kuten esimerkiksi ''pöytäkirjan 3141S sisältö'', ''viittaus'',
|
|
''tarkennus asiasta kiinnostuneille'', tai ''hakemistorakenne''.
|
|
Ulottuvuuksilla ei myöskään ole samanlaisia rajoituksia kuin reaalimaailmassa:
|
|
kuljettaessa ensin ylös ja sitten oikealle voidaan päätyä eri paikkaan kuin
|
|
kuljettaessa ensin oikealle ja sitten ylös.
|
|
|
|
Kytkentöjen kaksisuuntaisuus on eräs \zigzag"-rakenteen tärkeimmistä
|
|
ominaisuuksista. WWW:ssä, jossa on käytössä yksisuuntaiset linkit, ei ole
|
|
mahdollista esimerkiksi lisätä omia reunahuomautuksia sivuihin, tai selata
|
|
niitä sivuja, jotka viittaavat tai lainaavat jonkin kappaleen dokumentista.
|
|
\zigzag"-järjestelmässä nämä asiat ovat helppoja, ja oheisinformaation
|
|
mahdollistaman suodatuksen avulla vältetään myös asian hukkuminen erilaisten
|
|
reunahuomautusten ja tarkennusten viidakkoon.
|
|
|
|
\gzigzag"-ohjelmistoa kehitettäessä on tarkoitus tutkia erilaisten visuaalisten
|
|
menetelmien etuja, kun niitä käytetään koko järjestelmän laajuisesti.
|
|
Ryhmä pyrkii parantamaan sovellusten käyttöliittymiä jättämällä pois
|
|
perinteisen ''ikkunat, valikot ja painonapit'' "-mallin: tieto on
|
|
esitettävä kontekstissaan, ei pilkottuna laatikoihin, joilla ei ole
|
|
minkäänlaisia keskinäisiä yhteyksiä. Menetelmistä ehkä tärkein onkin
|
|
Focus+Context, jonka pääideana on tuoda käyttäjää kullakin
|
|
ajanhetkellä kiinnostava tieto (Focus) mahdollsimman korostetusti
|
|
esille, ja siihen liittyvät asiat (Context) sen mukaan, miten tärkeitä
|
|
ne ovat fokuksen kannalta. Focus+Contextiin liittyy läheisesti
|
|
animaatio: kun käyttäjä liikkuu tietorakenteessa, on hyvin tärkeää
|
|
näyttää, miten uusi tieto liittyy edelliseen, ja paras tapa näyttää se
|
|
on animointi.
|
|
|
|
Ryhmä kirjoittaa tutkimusten tuloksista artikkeleja kansainvälisiin
|
|
konferensseihin ja julkaisuihin, mm. UIST, HICSS ja HT01. Tällä hetkellä on
|
|
tekeillä artikkelit Focus+Contextin soveltamisesta viestiketjuihin
|
|
ja suureen joukkoon tekstidokumentteja, sekä artikkeli, jossa esitellään
|
|
\zigzag"-malli yleisellä tasolla.
|
|
|
|
%\gzigzag"-ohjelmiston lisenssi on GNU Lesser General Public License,
|
|
%sama kuin Linuxin GNU GPL, paitsi että se antaa enemmän mahdollisuuksia
|
|
%\gzigzag in käyttöön kaupallisten järjestelmien pohjana. Tällä hetkellä
|
|
%toteutus on prototyyppiasteella, ja sen avulla voi kokeilla \zigzag"-rakenteen
|
|
%soveltuvuutta erilaisiin tehtäviin.
|
|
|
|
\gzigzag"-ohjelmiston kehitys on julkista, ja ohjelmistoa levitetään
|
|
menestyineiden Linuxin ja Apachen tavoin vapaalla lisenssillä (GNU LGPL). Tällä
|
|
hetkellä toteutus on prototyyppiasteella, ja on saatavissa verkosta
|
|
osoitteesta \url{http://www.gzigzag.org/}.
|
|
|
|
Vuoden 2001 loppuun on asetettu seuraavat tavoitteet:
|
|
\begin{itemize}
|
|
\item{Viesti-, kalenteri-, yms. järjestelmän prototyyppi (Sonera).}
|
|
\item{Uudenlaisen tekstinkäsittelyohjelman (Nile) prototyyppi. Nile eroaa
|
|
nykyisistä ohjelmista mm. siten, että tekstiä voidaan lainata
|
|
niin, että lainauksen vieressä näkyy dokumentti, josta lainaus
|
|
on. Dokumenttiin liittyvät asiat, kuten kuvat, kelluvat tekstin
|
|
vieressä, jolloin pitkäänkin tekstiin liittyvä kuva pysyy koko
|
|
ajan näkyvissä, vaikka tekstiä selaa eteenpäin. Versiointi takaa
|
|
sen, että vanhoja versioita pääsee aina lukemaan, ja
|
|
lainauslinkit (transkluusiot) sen, että intertekstuaaliset
|
|
yhteydet voidaan esittää käyttäjälle ymmärrettävällä tavalla.}
|
|
\end{itemize}
|
|
Vuoden 2002 loppuun mennessä on tarkoitus toteuttaa \gzigzag"-ohjelmisto
|
|
solukielillä (''bootstrap''). Tämä vaatii ensin tehtävään soveltuvien
|
|
solukielten kehittämisen, ja on eräs tärkeimmistä kehitystyön
|
|
vaiheista. Solukieliin siirtyminen mahdollistaa selkeän
|
|
\zigzag"-rakennetta käsittelevän ohjelmakoodin nopean kirjoittamisen,
|
|
ja siksi tämä vaihe on hyvin olennainen sekä tutkimustyön että
|
|
\gzigzag"-ohjelmiston kehityksen kannalta.
|
|
\newpage
|
|
Projektista vastaa FT Tuomas J. Lukka. Tehtävät on jaettu projektin
|
|
työntekijöille seuraavasti:
|
|
|
|
\begin{tabular}{ll}
|
|
Katariina Ervasti & Tutkimus humanistisista näkökohdista, dokumentointi ja
|
|
popularisointi. \\
|
|
Tuukka Hastrup & \zigzag in teoria. \\
|
|
Antti-Juhani Kaijanaho & Soluavaruuksien versionhallinta, tietoverkot,
|
|
solukielet ja \zigzag in teoria.\\
|
|
Tuomas Lukka & Projektin johto ja kokonaisuuden hallinta. \\
|
|
Tero Mäyränen & \zigzag in käyttö multimediasovelluksissa ja solukielet. \\
|
|
Vesa Parkkinen & \zigzag in hyödyntäminen kämmenmikroissa ja multimedia. \\
|
|
Rauli Ruohonen & Solukielet, \zigzag in teoria ja kämmenmikrot. \\
|
|
Kimmo Wideroos & Tietokoneavusteinen oppiminen ja prosessikirjoitus.\\
|
|
\end{tabular}
|
|
|
|
Ryhmä tekee yhteistyötä professori Ted Nelsonin (Keion yliopisto, Japani;
|
|
Xanadu, Inc.) ja saksalaisen opiskelijan Benjamin Fallensteinin
|
|
kanssa. Professori Nelson yhdessä tohtori Lukan kanssa kehittää
|
|
\zigzag"- ja Xanadu"-malleja eteenpäin, ja Fallenstein on mukana
|
|
\gzigzag"- ohjelmiston kehitystyössä.
|
|
|
|
\gzigzag ia ja sen perusajatuksia voidaan periaatteessa hyödyntää minkä tahansa
|
|
loppukäyttäjälle suunnatun ohjelmiston tuottamisessa, mutta erityisen hyvin
|
|
se soveltuu tietoverkoissa toimiviin järjestelmiin ja integroituihin
|
|
järjestelmiin.
|
|
|
|
Projektiin liittyviä riskejä ovat:
|
|
\begin{itemize}
|
|
\item{\zigzag in hyödyntämisen jääminen vähäiseksi, koska se eroaa niin paljon
|
|
nykyisistä järjestelmistä, että siihen siirtymisen kynnys voi olla
|
|
korkea.}
|
|
\item{Suljettujen tiedon tallennusmenetelmien yleistyminen voi luoda
|
|
esteitä \zigzag in yleistymiselle, sillä ne rajoittavat mahdollisuutta
|
|
tehdä \gzigzag ista yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa.
|
|
Suljettuja tallennusmenetelmiä käyttävien ohjelmien tekemiä
|
|
tiedostoja ei voi lukea muilla ohjelmilla.}
|
|
\item{Toteutuksen vaikeus.}
|
|
\item{Avainhenkilöiden lähteminen projektista.}
|
|
\end{itemize}
|
|
|
|
\end{document}
|