\documentclass[a4paper,12pt]{artikel3} \usepackage[T1]{fontenc} \usepackage{amsmath} \usepackage{amssymb} \usepackage[latin1]{inputenc} \usepackage[finnish]{babel} \usepackage{times} %\def\zigzag{ZigZag} %\def\zigzag{{\fontfamily{yinit}\fontencoding{U}\fontsize{5}{7pt}\selectfont Z} %{\huge i}{\fontfamily{yinit}\fontencoding{U}\fontsize{5}{7pt}\selectfont G} %{\huge}{\fontfamily{cmr}\fontencoding{OMS}\fontsize{30}{30pt}\selectfont Z} %{\large$\displaystyle \alpha$\Huge\bf\selectfont$\gamma$}} %\def\gzigzag{{\it \Huge G}\zigzag} \def\zigzag{ZigZag} \def\gzigzag{G\zigzag} \def\url#1{\texttt{#1}} \pagestyle{empty} \begin{document} {\hfill{}{\Huge Projektisuunnitelma}\hfill{}} \vspace{1.2cm} \gzigzag"-projekti tutkii ja soveltaa käytäntöön nykyistä edistyneempiä tiedonhallintamenetelmiä käyttäen pohjana Ted Nelsonin \zigzag"- ja Xanadu"-malleja. Lähtökohtana on, että nykyiset tiedonhallintamenetelmät ovat riittämättömiä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Ryhmän olennaisia tutkimusalueita ovat käyttöliittymät ja informaation varastointi hyperrakenteisiin, sekä näiden tutkimusten tulosten soveltaminen käytäntöön. Suurten tietomäärien hallinta on nykyjärjestelmillä hyvin hankalaa, koska tiedostojärjestelmässä ainut tiedostojen välinen tieto on hakemistorakenne. Hakemistorakenne on hierarkia, eikä siksi sovellu kuin yksinkertaiseen kategorioihin jakamiseen. HTML:ssä hakemistorakenteen puutteita on korjattu linkeillä, jotka on varastoitu tiedoston sisälle. Nämä linkit ovat yksisuuntaisia ja rikkoutuvat helposti. Tietokannat ovat paljon tiedostojärjestelmiä edistyneempi tapa hallita tietoa. Ne ovat kuitenkin kovin jäykkiä järjestelmiä: tietokanta suunnitellaan yleensä yksittäisen sovelluksen käyttöön, eikä sovellu yleisen tiedon varastointiin; tietokantajärjestelmät eivät tarjoa sen enempää mahdollisuuksia tietokantojen väliseen linkitykseen kuin tiedostojärjestelmät; ja tietokantoihin on harvoin pääsyä ulkopuolelta --- usein ainoastaan WWW-käyttöliittymä on saatavilla. Tietokantojen merkittävimmät edut tiedostojärjestelmiin nähden ovat mahdollisuudet tiedon tehokkaaseen hakuun ja tietojen välisten suhteiden tallennukseen, mutta ne eivät ole tarpeeksi joustavia yleiseen tiedonhallintaan. Projektin päätavoitteena on luoda \gzigzag"-ohjelmisto, jonka päälle voidaan helposti rakentaa tiedon esitys"-, haku"- ja käyttöominaisuuksiltaan nykyistä parempia ohjelmia. Ohjelmiston pohjana on \zigzag"-rakenne, joka koostuu soluista ja eri ulottuvuuksia pitkin tehdyistä kytkennöistä. Rakenteessa tieto on soluissa, joista kukin sisältää paljon pienemmän osan tiedosta kuin nykyiset tiedostot; yksi solu sisältää suunnilleen saman verran tietoa kuin taulukkolaskennan solu. %Toisin kuin taulukkolaskennassa, kyseessä ei ole kaksiulotteinen soluhila %vaan moniulotteinen soluavaruus, jossa sama informaatio voi olla kytkettynä %eri dokumentteihin eri ulottuvuuksia pitkin. Toisin kuin taulukkolaskennassa, solut on kytketty toisiinsa moniulotteisessa, joustavassa rakenteessa, jossa jokainen solu voi olla kytkettynä mihin tahansa soluihin. Rakenteen ulottuvuuksilla voi olla eri merkityksiä, kuten esimerkiksi ''pöytäkirjan 3141S sisältö'', ''viittaus'', ''tarkennus asiasta kiinnostuneille'', tai ''hakemistorakenne''. Ulottuvuuksilla ei myöskään ole samanlaisia rajoituksia kuin reaalimaailmassa: kuljettaessa ensin ylös ja sitten oikealle voidaan päätyä eri paikkaan kuin kuljettaessa ensin oikealle ja sitten ylös. Kytkentöjen kaksisuuntaisuus on eräs \zigzag"-rakenteen tärkeimmistä ominaisuuksista. WWW:ssä, jossa on käytössä yksisuuntaiset linkit, ei ole mahdollista esimerkiksi lisätä omia reunahuomautuksia sivuihin, tai selata niitä sivuja, jotka viittaavat tai lainaavat jonkin kappaleen dokumentista. \zigzag"-järjestelmässä nämä asiat ovat helppoja, ja oheisinformaation mahdollistaman suodatuksen avulla vältetään myös asian hukkuminen erilaisten reunahuomautusten ja tarkennusten viidakkoon. \gzigzag"-ohjelmistoa kehitettäessä on tarkoitus tutkia erilaisten visuaalisten menetelmien etuja, kun niitä käytetään koko järjestelmän laajuisesti. Ryhmä pyrkii parantamaan sovellusten käyttöliittymiä jättämällä pois perinteisen ''ikkunat, valikot ja painonapit'' "-mallin: tieto on esitettävä kontekstissaan, ei pilkottuna laatikoihin, joilla ei ole minkäänlaisia keskinäisiä yhteyksiä. Menetelmistä ehkä tärkein onkin Focus+Context, jonka pääideana on tuoda käyttäjää kullakin ajanhetkellä kiinnostava tieto (Focus) mahdollsimman korostetusti esille, ja siihen liittyvät asiat (Context) sen mukaan, miten tärkeitä ne ovat fokuksen kannalta. Focus+Contextiin liittyy läheisesti animaatio: kun käyttäjä liikkuu tietorakenteessa, on hyvin tärkeää näyttää, miten uusi tieto liittyy edelliseen, ja paras tapa näyttää se on animointi. Ryhmä kirjoittaa tutkimusten tuloksista artikkeleja kansainvälisiin konferensseihin ja julkaisuihin, mm. UIST, HICSS ja HT01. Tällä hetkellä on tekeillä artikkelit Focus+Contextin soveltamisesta viestiketjuihin ja suureen joukkoon tekstidokumentteja, sekä artikkeli, jossa esitellään \zigzag"-malli yleisellä tasolla. %\gzigzag"-ohjelmiston lisenssi on GNU Lesser General Public License, %sama kuin Linuxin GNU GPL, paitsi että se antaa enemmän mahdollisuuksia %\gzigzag in käyttöön kaupallisten järjestelmien pohjana. Tällä hetkellä %toteutus on prototyyppiasteella, ja sen avulla voi kokeilla \zigzag"-rakenteen %soveltuvuutta erilaisiin tehtäviin. \gzigzag"-ohjelmiston kehitys on julkista, ja ohjelmistoa levitetään menestyineiden Linuxin ja Apachen tavoin vapaalla lisenssillä (GNU LGPL). Tällä hetkellä toteutus on prototyyppiasteella, ja on saatavissa verkosta osoitteesta \url{http://www.gzigzag.org/}. Vuoden 2001 loppuun on asetettu seuraavat tavoitteet: \begin{itemize} \item{Viesti-, kalenteri-, yms. järjestelmän prototyyppi (Sonera).} \item{Uudenlaisen tekstinkäsittelyohjelman (Nile) prototyyppi. Nile eroaa nykyisistä ohjelmista mm. siten, että tekstiä voidaan lainata niin, että lainauksen vieressä näkyy dokumentti, josta lainaus on. Dokumenttiin liittyvät asiat, kuten kuvat, kelluvat tekstin vieressä, jolloin pitkäänkin tekstiin liittyvä kuva pysyy koko ajan näkyvissä, vaikka tekstiä selaa eteenpäin. Versiointi takaa sen, että vanhoja versioita pääsee aina lukemaan, ja lainauslinkit (transkluusiot) sen, että intertekstuaaliset yhteydet voidaan esittää käyttäjälle ymmärrettävällä tavalla.} \end{itemize} Vuoden 2002 loppuun mennessä on tarkoitus toteuttaa \gzigzag"-ohjelmisto solukielillä (''bootstrap''). Tämä vaatii ensin tehtävään soveltuvien solukielten kehittämisen, ja on eräs tärkeimmistä kehitystyön vaiheista. Solukieliin siirtyminen mahdollistaa selkeän \zigzag"-rakennetta käsittelevän ohjelmakoodin nopean kirjoittamisen, ja siksi tämä vaihe on hyvin olennainen sekä tutkimustyön että \gzigzag"-ohjelmiston kehityksen kannalta. \newpage Projektista vastaa FT Tuomas J. Lukka. Tehtävät on jaettu projektin työntekijöille seuraavasti: \begin{tabular}{ll} Katariina Ervasti & Tutkimus humanistisista näkökohdista, dokumentointi ja popularisointi. \\ Tuukka Hastrup & \zigzag in teoria. \\ Antti-Juhani Kaijanaho & Soluavaruuksien versionhallinta, tietoverkot, solukielet ja \zigzag in teoria.\\ Tuomas Lukka & Projektin johto ja kokonaisuuden hallinta. \\ Tero Mäyränen & \zigzag in käyttö multimediasovelluksissa ja solukielet. \\ Vesa Parkkinen & \zigzag in hyödyntäminen kämmenmikroissa ja multimedia. \\ Rauli Ruohonen & Solukielet, \zigzag in teoria ja kämmenmikrot. \\ Kimmo Wideroos & Tietokoneavusteinen oppiminen ja prosessikirjoitus.\\ \end{tabular} Ryhmä tekee yhteistyötä professori Ted Nelsonin (Keion yliopisto, Japani; Xanadu, Inc.) ja saksalaisen opiskelijan Benjamin Fallensteinin kanssa. Professori Nelson yhdessä tohtori Lukan kanssa kehittää \zigzag"- ja Xanadu"-malleja eteenpäin, ja Fallenstein on mukana \gzigzag"- ohjelmiston kehitystyössä. \gzigzag ia ja sen perusajatuksia voidaan periaatteessa hyödyntää minkä tahansa loppukäyttäjälle suunnatun ohjelmiston tuottamisessa, mutta erityisen hyvin se soveltuu tietoverkoissa toimiviin järjestelmiin ja integroituihin järjestelmiin. Projektiin liittyviä riskejä ovat: \begin{itemize} \item{\zigzag in hyödyntämisen jääminen vähäiseksi, koska se eroaa niin paljon nykyisistä järjestelmistä, että siihen siirtymisen kynnys voi olla korkea.} \item{Suljettujen tiedon tallennusmenetelmien yleistyminen voi luoda esteitä \zigzag in yleistymiselle, sillä ne rajoittavat mahdollisuutta tehdä \gzigzag ista yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa. Suljettuja tallennusmenetelmiä käyttävien ohjelmien tekemiä tiedostoja ei voi lukea muilla ohjelmilla.} \item{Toteutuksen vaikeus.} \item{Avainhenkilöiden lähteminen projektista.} \end{itemize} \end{document}