created mirror

Documentation/misc/byrokratiadoku

@@ -0,0 +1,169 @@
+\documentclass[a4paper,12pt]{artikel3}
+\usepackage[T1]{fontenc}
+\usepackage{amsmath}
+\usepackage{amssymb}
+\usepackage[latin1]{inputenc}
+\usepackage[finnish]{babel}
+\usepackage{times}
+%\def\zigzag{ZigZag}
+%\def\zigzag{{\fontfamily{yinit}\fontencoding{U}\fontsize{5}{7pt}\selectfont Z}
+%{\huge i}{\fontfamily{yinit}\fontencoding{U}\fontsize{5}{7pt}\selectfont G}
+%{\huge}{\fontfamily{cmr}\fontencoding{OMS}\fontsize{30}{30pt}\selectfont  Z}
+%{\large$\displaystyle \alpha$\Huge\bf\selectfont$\gamma$}}
+%\def\gzigzag{{\it \Huge G}\zigzag}
+\def\zigzag{ZigZag}
+\def\gzigzag{G\zigzag}
+\def\url#1{\texttt{#1}}
+\pagestyle{empty}
+\begin{document}
+{\hfill{}{\Huge Projektisuunnitelma}\hfill{}}
+\vspace{1.2cm}
+
+\gzigzag"-projekti tutkii ja soveltaa käytäntöön nykyistä edistyneempiä
+tiedonhallintamenetelmiä käyttäen pohjana Ted Nelsonin \zigzag"- ja
+Xanadu"-malleja. Lähtökohtana on, että nykyiset
+tiedonhallintamenetelmät ovat riittämättömiä vastaamaan tulevaisuuden
+haasteisiin. Ryhmän olennaisia tutkimusalueita ovat käyttöliittymät ja
+informaation varastointi hyperrakenteisiin, sekä näiden tutkimusten
+tulosten soveltaminen käytäntöön.
+
+Suurten tietomäärien hallinta on nykyjärjestelmillä hyvin hankalaa,
+koska tiedostojärjestelmässä ainut tiedostojen välinen tieto on
+hakemistorakenne. Hakemistorakenne on hierarkia, eikä siksi sovellu
+kuin yksinkertaiseen kategorioihin jakamiseen. HTML:ssä hakemistorakenteen
+puutteita on korjattu linkeillä, jotka on varastoitu tiedoston sisälle.
+Nämä linkit ovat yksisuuntaisia ja rikkoutuvat helposti.
+
+Tietokannat ovat paljon tiedostojärjestelmiä edistyneempi tapa hallita
+tietoa.  Ne ovat kuitenkin kovin jäykkiä järjestelmiä: tietokanta
+suunnitellaan yleensä yksittäisen sovelluksen käyttöön, eikä sovellu
+yleisen tiedon varastointiin; tietokantajärjestelmät eivät tarjoa sen
+enempää mahdollisuuksia tietokantojen väliseen linkitykseen kuin
+tiedostojärjestelmät; ja tietokantoihin on harvoin pääsyä ulkopuolelta
+--- usein ainoastaan WWW-käyttöliittymä on saatavilla.  Tietokantojen
+merkittävimmät edut tiedostojärjestelmiin nähden ovat mahdollisuudet
+tiedon tehokkaaseen hakuun ja tietojen välisten suhteiden tallennukseen,
+mutta ne eivät ole tarpeeksi joustavia yleiseen tiedonhallintaan.
+
+Projektin päätavoitteena on luoda \gzigzag"-ohjelmisto, jonka
+päälle voidaan helposti rakentaa tiedon esitys"-, haku"- ja
+käyttöominaisuuksiltaan nykyistä parempia ohjelmia. Ohjelmiston pohjana
+on \zigzag"-rakenne, joka koostuu soluista ja eri ulottuvuuksia pitkin
+tehdyistä kytkennöistä. Rakenteessa tieto on soluissa, joista
+kukin sisältää paljon pienemmän osan tiedosta kuin nykyiset tiedostot;
+yksi solu sisältää suunnilleen saman verran tietoa kuin
+taulukkolaskennan solu.
+%Toisin kuin taulukkolaskennassa, kyseessä ei ole kaksiulotteinen soluhila
+%vaan moniulotteinen soluavaruus, jossa sama informaatio voi olla kytkettynä
+%eri dokumentteihin eri ulottuvuuksia pitkin.
+Toisin kuin taulukkolaskennassa, solut on kytketty toisiinsa moniulotteisessa,
+joustavassa rakenteessa, jossa jokainen solu voi olla kytkettynä mihin tahansa
+soluihin. Rakenteen ulottuvuuksilla voi olla eri merkityksiä,
+kuten esimerkiksi ''pöytäkirjan 3141S sisältö'', ''viittaus'',
+''tarkennus asiasta kiinnostuneille'', tai ''hakemistorakenne''.
+Ulottuvuuksilla ei myöskään ole samanlaisia rajoituksia kuin reaalimaailmassa:
+kuljettaessa ensin ylös ja sitten oikealle voidaan päätyä eri paikkaan kuin
+kuljettaessa ensin oikealle ja sitten ylös.
+
+Kytkentöjen kaksisuuntaisuus on eräs \zigzag"-rakenteen tärkeimmistä
+ominaisuuksista. WWW:ssä, jossa on käytössä yksisuuntaiset linkit, ei ole
+mahdollista esimerkiksi lisätä omia reunahuomautuksia sivuihin, tai selata
+niitä sivuja, jotka viittaavat tai lainaavat jonkin kappaleen dokumentista.
+\zigzag"-järjestelmässä nämä asiat ovat helppoja, ja oheisinformaation
+mahdollistaman suodatuksen avulla vältetään myös asian hukkuminen erilaisten
+reunahuomautusten ja tarkennusten viidakkoon.
+
+\gzigzag"-ohjelmistoa kehitettäessä on tarkoitus tutkia erilaisten visuaalisten
+menetelmien etuja, kun niitä käytetään koko järjestelmän laajuisesti.
+Ryhmä pyrkii parantamaan sovellusten käyttöliittymiä jättämällä pois
+perinteisen ''ikkunat, valikot ja painonapit'' "-mallin: tieto on
+esitettävä kontekstissaan, ei pilkottuna laatikoihin, joilla ei ole
+minkäänlaisia keskinäisiä yhteyksiä. Menetelmistä ehkä tärkein onkin
+Focus+Context, jonka pääideana on tuoda käyttäjää kullakin
+ajanhetkellä kiinnostava tieto (Focus) mahdollsimman korostetusti
+esille, ja siihen liittyvät asiat (Context) sen mukaan, miten tärkeitä
+ne ovat fokuksen kannalta. Focus+Contextiin liittyy läheisesti
+animaatio: kun käyttäjä liikkuu tietorakenteessa, on hyvin tärkeää
+näyttää, miten uusi tieto liittyy edelliseen, ja paras tapa näyttää se
+on animointi.
+
+Ryhmä kirjoittaa tutkimusten tuloksista artikkeleja kansainvälisiin
+konferensseihin ja julkaisuihin, mm. UIST, HICSS ja HT01. Tällä hetkellä on
+tekeillä artikkelit Focus+Contextin soveltamisesta viestiketjuihin
+ja suureen joukkoon tekstidokumentteja, sekä artikkeli, jossa esitellään
+\zigzag"-malli yleisellä tasolla.
+
+%\gzigzag"-ohjelmiston lisenssi on GNU Lesser General Public License,
+%sama kuin Linuxin GNU GPL, paitsi että se antaa enemmän mahdollisuuksia
+%\gzigzag in käyttöön kaupallisten järjestelmien pohjana. Tällä hetkellä
+%toteutus on prototyyppiasteella, ja sen avulla voi kokeilla \zigzag"-rakenteen
+%soveltuvuutta erilaisiin tehtäviin.
+
+\gzigzag"-ohjelmiston kehitys on julkista, ja ohjelmistoa levitetään
+menestyineiden Linuxin ja Apachen tavoin vapaalla lisenssillä (GNU LGPL). Tällä
+hetkellä toteutus on prototyyppiasteella, ja on saatavissa verkosta
+osoitteesta \url{http://www.gzigzag.org/}.
+
+Vuoden 2001 loppuun on asetettu seuraavat tavoitteet:
+\begin{itemize}
+\item{Viesti-, kalenteri-, yms. järjestelmän prototyyppi (Sonera).}
+\item{Uudenlaisen tekstinkäsittelyohjelman (Nile) prototyyppi. Nile eroaa
+      nykyisistä ohjelmista mm. siten, että tekstiä voidaan lainata
+      niin, että lainauksen vieressä näkyy dokumentti, josta lainaus
+      on.  Dokumenttiin liittyvät asiat, kuten kuvat, kelluvat tekstin
+      vieressä, jolloin pitkäänkin tekstiin liittyvä kuva pysyy koko
+      ajan näkyvissä, vaikka tekstiä selaa eteenpäin. Versiointi takaa
+      sen, että vanhoja versioita pääsee aina lukemaan, ja
+      lainauslinkit (transkluusiot) sen, että intertekstuaaliset
+      yhteydet voidaan esittää käyttäjälle ymmärrettävällä tavalla.}
+\end{itemize}
+Vuoden 2002 loppuun mennessä on tarkoitus toteuttaa \gzigzag"-ohjelmisto
+solukielillä (''bootstrap'').  Tämä vaatii ensin tehtävään soveltuvien
+solukielten kehittämisen, ja on eräs tärkeimmistä kehitystyön
+vaiheista. Solukieliin siirtyminen mahdollistaa selkeän
+\zigzag"-rakennetta käsittelevän ohjelmakoodin nopean kirjoittamisen,
+ja siksi tämä vaihe on hyvin olennainen sekä tutkimustyön että
+\gzigzag"-ohjelmiston kehityksen kannalta.
+\newpage
+Projektista vastaa FT Tuomas J. Lukka. Tehtävät on jaettu projektin
+työntekijöille seuraavasti:
+
+\begin{tabular}{ll}
+Katariina Ervasti & Tutkimus humanistisista näkökohdista, dokumentointi ja
+                    popularisointi. \\
+Tuukka Hastrup & \zigzag in teoria. \\
+Antti-Juhani Kaijanaho & Soluavaruuksien versionhallinta, tietoverkot,
+                         solukielet ja \zigzag in teoria.\\
+Tuomas Lukka & Projektin johto ja kokonaisuuden hallinta. \\
+Tero Mäyränen & \zigzag in käyttö multimediasovelluksissa ja solukielet. \\
+Vesa Parkkinen & \zigzag in hyödyntäminen kämmenmikroissa ja multimedia. \\
+Rauli Ruohonen & Solukielet, \zigzag in teoria ja kämmenmikrot. \\
+Kimmo Wideroos & Tietokoneavusteinen oppiminen ja prosessikirjoitus.\\
+\end{tabular}
+
+Ryhmä tekee yhteistyötä professori Ted Nelsonin (Keion yliopisto, Japani;
+Xanadu, Inc.) ja saksalaisen opiskelijan Benjamin Fallensteinin
+kanssa. Professori Nelson yhdessä tohtori Lukan kanssa kehittää
+\zigzag"- ja Xanadu"-malleja eteenpäin, ja Fallenstein on mukana
+\gzigzag"- ohjelmiston kehitystyössä.
+
+\gzigzag ia ja sen perusajatuksia voidaan periaatteessa hyödyntää minkä tahansa
+loppukäyttäjälle suunnatun ohjelmiston tuottamisessa, mutta erityisen hyvin
+se soveltuu tietoverkoissa toimiviin järjestelmiin ja integroituihin
+järjestelmiin.
+
+Projektiin liittyviä riskejä ovat:
+\begin{itemize}
+\item{\zigzag in hyödyntämisen jääminen vähäiseksi, koska se eroaa niin paljon
+      nykyisistä järjestelmistä, että siihen siirtymisen kynnys voi olla
+      korkea.}
+\item{Suljettujen tiedon tallennusmenetelmien yleistyminen voi luoda
+      esteitä \zigzag in yleistymiselle, sillä ne rajoittavat mahdollisuutta
+      tehdä \gzigzag ista yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa.
+      Suljettuja tallennusmenetelmiä käyttävien ohjelmien tekemiä
+      tiedostoja ei voi lukea muilla ohjelmilla.}
+\item{Toteutuksen vaikeus.}
+\item{Avainhenkilöiden lähteminen projektista.}
+\end{itemize}
+
+\end{document}